Majakkavaihtoehto: Kotikansainvälinen retki

Tarpojavartio suunnittelee retken toteutettavaksi samaan aikaan toisenmaalaisen tarpojaryhmän kanssa. Vartiot pitävät yhteyttä toisiinsa internetin välityksellä esim. videoyhteyttä hyödyntäen. Retken aikana toiselle vartiolle voidaan antaa tehtäviä tai näyttää miten vaikka jotain suomalaista ruokaa valmistetaan. Myös kansainvälisiä partiolauluja voidaan laulaa yhdessä.

Suhde toiseen: Lähipiiri

Tarpoja selvittää, mistä hän saa tarvittaessa apua partiossa. Tarpoja tutustuu lähemmin omaan lähipiiriinsä tai sukuunsa. Tämän aktiviteetin yhteyteen sopii hyvin esimerkiksi erilaiset luottamusharjoitukset.

Elävä kirjasto

Samoaja tutustuu erilaisiin ja eri tilanteissa eläviin ihmisiin. Elävä kirjasto toimii kuten tavallinenkin kirjasto, paitsi että paperisten kirjojen sijaan Elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten. Elävän kirjaston kirjat edustavat erilaisia vähemmistöjä ja muita ryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää, ennakkoluuloja, stereotypioita ja rasismia.

Majakkavaihtoehto: Paluu vuosikymmenissä taaksepäin

Tarpojavartio valitsee retken tai tapahtuman teemaksi menneisyydestä jonkun vuosikymmenen. Vuosikymmeneksi on hyvä valita sellainen, josta löytyy vielä elossa olevia tarinoiden kertojia. Joten kovin kauaksi vuosikymmenissä ei kannata mennä. Teemana voi olla esimerkiksi lippukunnan historiassa oleva vuosikymmen, jonka mukaan tehdään retki. Tapahtumassa tai retkellä voi käyttää vanhoja vuosikymmenelle sijoittuvia päiväohjelmia. Kannattaa myös etsiä materiaalia, joka on ollut käytössä kyseisellä vuosikymmenellä. Majakka sisältää suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin.

Valmistautuminen: Tarpojavartio valitsee majakkaan liittyvän vuosikymmenen jo tarpon suuntausvaiheessa ja alkaa sen pohjalta tekemään suunnitelmaa retkelle tai tapahtumaan. Suunnitteluvaiheessa kannattaa yhdessä luotsin ja tarvittaessa muun lippukunnan kanssa sopia ajankohta tapahtumalle tai retkelle. Suunnitteluvaiheessa kannattaa jo kerätä mahdollisimman paljon materiaalia kyseiseltä vuosikymmeneltä, jotta toteutus on helpompi. Haastatelkaa suunnitteluvaiheessa vuosikymmenellä elänyttä ihmistä taustatietojen saamiseksi.

Luotsin ohje: Luotsi hyväksyy vartionjohtajan kanssa tarpojien tekemän suunnitelman retkelle tai tapahtumalle. Luotsi tarkistaa suunnitelman, jotta se on sopivan kokoinen tarpojavartiolle. Osallistuu toteutukseen niin, että pystyy arvioimaan majakan toteutusta. Tukee ja kannustaa tarpojia toteutuksen aikana. Luotsin tuki riippuu retken tai tapahtuman laajuudesta. Osallistuu retken tai tapahtuman toteutukseen. Auttaa tarpojia käytännön järjestelyissä. Tukee ja kannustaa tarpojia heidän tehtävissään.

Vartionjohtajan ohje: Hyväksyy luotsin kanssa tarpojien tekemän suunnitelman tapahtumalle tai retkelle. Hankkii tarvittaessa yhdessä luotsin kanssa materiaalia tarpojien valitsemasta vuosikymmenestä. Internetistä löytyy tietoa esimerkiksi eri vuosikymmenien muodista, tavoista ja tapahtumista.

Toteutus: Tarpojavartio toteuttaa tapahtuman tai retken, joka sijoittuu tietylle vuosikymmenelle. Tarpojat ja osallistujat voivat eläytyä vuosikymmeneen pukeutumalla sen ajana muodin mukaisesti, kuuntelemalla sen ajana musiikkia tms. Toteutuksessa voidaan tehdä esimerkiksi valitun vuosikymmenen aikaista partio-ohjelmaa.

Arviointi: Luotsi ohjaa arviointi keskustelua. Luotsi antaa myös palautteen tarpojavartiolle majakan suunnittelusta ja toteutuksesta. Samalla arvioidaan myös koko tarpo. Arvioinnissa mietitään, mitä kuluneen tarpon ja majakan aikana vartio on oppinut? Millaisia haasteita vartio on majakan ja tarpon aikana kohdannut. Millaisia tunteita aktiviteetit ja tehty majakka herätti tarpojissa. Mitä asioita jäätiin kaipaamaan. Mitä tehtäisiin toisin. Luotsi kertoo tarpojavartiolle rehellisesti oman mielipiteensäi tehdystä majakasta ja tarposta rakentavasti. Luotsin olisi hyvä muistaa, että palaute on tarpojille ainutkertainen oppimistilanne.

Luotsi käy vartionjohtajan kanssa palaute keskustelun tehdystä majakasta ja tarposta.

Vartionjohtaja keskustelee luotsin kanssa toteutetusta majakasta ja koko tarposta. Majakan jälkeen voi olla luontevaa katsoa jo luotsin kanssa tulevaa tarppoa ja tehdä alustavia suunnitelmia.

 

Majakkavaihtoehto: Kaverivartio

Tarpojavartio ottaa yhteyttä toisen lippukunnan tarpojavartioon. Tarpojavartiot suunnittelevat yhdessä yönyliretken. Majakan suunnittelu alkaa jo suuntausvaiheessa ottamalla yhteyttä johonkin toisen lippukunnan tarpojavartioon. Yhteydenoton jälkeen tehdään yhteiset pelisäännöt ja suunnitellaan yhdessä retki. Suunnittelussa voidaa käyttää hyväksi erilaisia sähköisiä kokoustamismuotoja. Retken valmistelu sisältää ainakin seuraavat vaiheet: suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin.

Valmistautuminen: Ottakaa yhteyttä toisen lippukunnan tarpojavartioon jo tarpon suuntausvaiheessa. Vartio voi olla ennestään tuttu tai sellainen josta ei vielä tunneta muita. Suunnitelkaa yhdessä yhteinen yön yli retki. Retkeä voi suunnitella yhdessä esimerkiksi skypen kautta. Päättäkää yhdessä, mihin retki suuntautuu. Varatkaa tarvittaessa retkelle paikka. Sopikaa retken päivämäärä ja teema. Tehkää suunnitelma myös sille, mitä kukin vartio ottaa mukaan yhteisiä tarvikkeita. Suunnitelkaa retkelle teema. Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa tehdä pelisäännöt leirille, koska jokaisella lippukunnalla on hieman omia käytänteitä. Suunnitelmia ei tarvitse kaikkea tehdä kerralla. Retken päiväohjelmaan on hyvä varata aikaa tutustumiselle ja kummankin lippukunnan perinteille. Tarpojavartio Ilmoittaa retkestä lippukunnanjohtajalle.

Luotsin ohje: Luotsin roolina on avustaa yhteydenotossa toiseen lippukuntaan. Luotsi hyväksyy retken suunnittelun. Myös luotsin pitää toimia aktiivisesti yhteydenpidossa toisen lippukunnan tarpojaluotsin kanssa, jotta suunnittelu pysyy raameissaan. Luotsi on vastuussa retken turvallisuudesta ja se on hyvä muistaa jo suunnitteluvaiheessa. Luotsit auttavat vartioita retken suunnittelussa ja ideoinnissa. On mukana päiväohjelman suunnittelussa ja katsoo, että se on sopiva ja että aikaa jää myös tutustumiseen.

Osallistuu retkelle niin, että pystyy arvioimaan majakan toteutuksen. Vastaa retken turvallisuudesta yhdessä toisen lippukunnan luotsin kanssa. Vartion kanssa keskustellaan luotsin johdolla toteutetusta majakasta ja koko tarposta. Arvioinnissa Mietitään, mitä kuluneen tarpon ja majakan aikana vartio on oppinut? Millaisia haasteita vartio on majakan ja tarpon aikana kohdannut. Millaisia tunteita aktiviteetit ja tehty majakka herätti tarpojissa. Mitä asioita jäätiin kaipaamaan. Mitä tehtäisiin toisin. Luotsi kertoo tarpojavartiolle rehellisesti oman mielipiteensäi tehdystä majakasta ja tarposta rakentavasti. Luotsin olisi hyvä muistaa, että palaute on tarpojille ainutkertainen oppimistilanne. Luotsi käy vartionjohtajan kanssa henkilökohtaisen koko tarpoon liittyvän  palautekeskustelun majakan jälkeen. Luotsin on hyvä myös ennalta miettiä mahdollisia kehittämisehdotuksia vartionjohtajalle. Samalla luotsi sopii vartionjohtajan kanssa ajankohdan seuraavan tarpon suunnittelemiseen.

Vartionjohtajan ohje: Esittelee jo suuntausvaiheessa majakka vaihtoehtoja tarpojavartiolle yhdessä luotsin kanssa. On mukana retken suunnittelussa. Auttaa vartioita ideoimaan retkeä. tutustuu myös toisen lippukunnan tarpojavartion johtajaan, mikäli hän ei ole aiemmin tuttu.

Osallistuu tarpojavartion suunnittelemalle retkelle. Ohjaa ja kannustaa tarvittaessa tarpojia vastuutehtävissä.   Vartionjohtaja keskustelee luotsin kanssa toteutetusta majakasta ja koko tarposta. Majakan jälkeen voi olla luontevaa katsoa jo luotsin kanssa tulevaa tarppoa ja tehdä alustavia suunnitelmia.

Majakan toteutus: Majakka toteutetaan tehdyn suunnitelman mukaan, jonka luotsit ovat hyväksyneet. jokaisella tarpojalla on retken aikana oma vastuutehtävä.  Toteutuksessa kannattaa panostaa erilaisiin tutustumisleikkeihin ja yhdessä oloon, jotta vartiot pääsevät tutustumaan toisiinsa. Päiväohjelmassa voi olla esimerkiksi vartiot jaettu neljään retkivartioon tai pareittain niin, että vartiossa on tarpojia kummastakin vartiosta. Yhteiset aktiviteetit ja ratkaistut tehtävät luovat hyvin Me-henkeä. Tarpojavartiot päättävät retken ohjelman jo suunnittelu vaiheessa yhdessä vartionjohtajien ja luotsien kanssa.
Arviointi: Kun majakka on päättynyt, käydään luotsin johdolla palautekeskustelu majakasta. Mahdollinen saatu palaute osallisujilta käydään myös yhdessä läpi. Samalla keskustellaan kuluneesta tarposta koko vartion kanssa. Arvioinnin on tarkoitus pysäyttää tarpoja pohtimaan vartion osaamista ja vartion kehittymistä.

Majakkavaihtoehto: Uusi porukka ulos

Tarpoja suunnittelee retken oman vartionsa ulkopuoliselle ryhmälle. Osallistujat eivät kaikki ole kaikille tarpojavartion jäsenille entuudestaan tuttuja.. Tarpojavartio suunnittelee retken ja tekee retkelle budjetin. Tarpojavartio toteuttaa retken luotsin ja vartionjohtajan avustuksella. Tarpoja saa palautetta majakan päätyttyä luotsilta majakasta ja koko tarposta.

Valmistautuminen: Tarpojavartio tekee suunnitelman jo suuntausvaiheessa siitä minkälaisia ryhmiä he voisivat viedä maastoon tai veneretkelle. Tarpojavartio suunnittelee myös retkeä pääpiirteissään heti tarpon aluksi ja tekee suunnitelmalle aikataulun. Aikataulun olisi hyvä sisältää ainakin retken ajankohta, retkelle ilmoitautumisen tiedot sekä tiedotuksen aikataulu. Retkelle luodaan myös varusteluettelo retken tyypin ja pituuden mukaan. Majakka voidaan toteuttaa päiväretkenä tai vaikkapa yön yli tehtävänä retkenä riippuen kohderyhmästä. Ajatuksena on viedä retkelle sellaisia, jotka eivät välttämättä tiedä kovinkaan paljon partiosta tai eivät juuri muuten retkeile. Kohderyhmänä voi olla esimerkiksi veteraanit, sisut, luokkatoverit, äidit, isät tai tarpojien perheet. Suunnitelmaa tehtäessä on jo hyvä huomioida retkeen liittyvät mahdolliset riski ja haasteet. Tarpojavartio tekee ilmoituksen retkestä lippukunnanjohtajalle. Retken toteutukseen voi tarvittaessa pyytää apua myös lippukunnan muilta aikuisilta.

Suunnitelmaa tehdessä tarpojavartio päättää yhdessä luotsin ja vartionjohtajan kanssa retken ajan ja paikan. Vartio myös huolehtii retken tiedotuksesta. Luotsin tehtävänä on varmistaa, että tiedotus on kohderyhmälle sopivaa ja riittävää.

Tarpojavartio luo yhdessä luotsin ja vartionjohtajan kanssa majakalle budjetin. Budjetin tulisi sisältää kuluarvio ja mahdollisesti retken hinta. Vartiolla tulee olla retkeä suunniteltaessa tieto siitä, kuinka paljon heillä on käyttää rahaa majakkaan.

Vartio suunnittelee retkelle ohjelman huomioiden kohderyhmän erityispiirteet esimerkiksi perheen pienimmät eivät välttämättä jaksa kävellä pitkää matkaa. Myös tehtävät kannattaa miettiä niin, että ne ovat kohderyhmälle sopivia ja mahdollisia. Tarvittaessa kannattaa tehdä yhteistyötä esimerkikisi lippukunnan sisuohjaajien tai perhepartion vetäjän kanssa.

Luotsin tehtävä: Luotsin tehtävänä on tarvittaessa ottaa selvää lippukunnan käytännöistä mm. retken hinnan määräytymisessä. Luotsi ohjaa tarpoja vartiota ottaa huomioon retken turvallisuuteen liittyviä asioita. Luotsin tehtävänä on myös varmistaa vartionjohtajan kanssa, että retken varusteluettelo on kunnossa. Samoin kannattaa huomioida, että retken tiedotus on riittävää osallistujille. Luotsi auttaa myös tarpeen mukaan retkelle lähtijöiden ilmoitusten vastaanottamisessa. Luotsi käy tarpojien tekemän suunnitelman läpi yhdessä vartionjohtajan ja hyväksyy sen. Tarvittaessa luotsi auttaa tarpojavartiota ideoimaan retkeä.

Luotsi vastaa retken turvallisuudesta. Luotsi on mukana koko toteutuksen ajan ja auttaa tarvittaessa vartionjohtajaa ja tarpojia retken toteutuksessa. Kannustaa tarpojia heidän tehtävissään.

Vartion kanssa keskustellaan luotsin johdolla toteutetusta majakasta ja koko tarposta. Arvioinnissa Mietitään, mitä kuluneen tarpon ja majakan aikana vartio on oppinut? Millaisia haasteita vartio on majakan ja tarpon aikana kohdannut. Millaisia tunteita aktiviteetit ja tehty majakka herätti tarpojissa. Mitä asioita jäätiin kaipaamaan. Mitä tehtäisiin toisin. Luotsi kertoo tarpojavartiolle rehellisesti oman mielipiteensäi tehdystä majakasta ja tarposta rakentavasti. Luotsin olisi hyvä muistaa, että palaute on tarpojille ainutkertainen oppimistilanne.

Luotsi käy vartionjohtajan kanssa henkilökohtaisen koko tarpoon liittyvän  palautekeskustelun majakan jälkeen. Luotsin on hyvä myös ennalta miettiä mahdollisia kehittämisehdotuksia vartionjohtajalle. Samalla luotsi sopii vartionjohtajan kanssa ajankohdan seuraavan tarpon suunnittelemiseen.

Vartionjohtajan tehtävä: Auttaa tarpojia retken suunnitteluss ja ideoimisessa. Vartionjohtajalla ja luotsilla voi olla esimerkiksi muutama valmiskin vaihtoehto majakan toteuttamiseen tai kohderyhmän valintaan.

Vartionjohtaja auttaa tarpojavartiota toteuttamaan suunnitellun retken. Tarvittaessa vartionjohtaja tukee ja kannustaa tarpojia toteutuksen aikana.

Vartionjohtaja keskustelee luotsin kanssa toteutetusta majakasta ja koko tarposta. Majakan jälkeen voi olla luontevaa katsoa jo luotsin kanssa tulevaa tarppoa ja tehdä alustavia suunnitelmia.

Toteutus: Kohderyhmästä riippuen toteutuksena voi olla esimerkiksi koko perheen rastirata luonnossa. Rastiradan pituus valitaan osallistuvan kohderyhmän mukaan. Myös maastoon kannattaa kiinnittää huomiota. Perheiden pienimmät lapset eivät vielä jaksa kävellä kovinkaan pitkää matkaa. Rastirata voi sisältää erilaisia luontoon soveltuvia pelejä ja leikkejä, nuotion sytyttämistä, askartelua. Myös yhdessä ololle kannattaa varata aikaa. Ennen toteutusta suunnitelmat voi käydä, vaikka koko vartion kanssa läpi konkreettisesti retkipaikalla. Toteutusta varten on hyvä varata myös riittävä ensiapuvälineistö retkelle mukaan.

Retken jälkeen tarpojavartio huolehtii yhdessä retkellä käytettyjen varusteiden huollon ja palautuksen omille paikoilleen. Retkestä kannattaa kerätä myös palautetta suullisesti tai kirjallisesti retkelle osallistuneilta.

Arviointi: Kun majakka on päättynyt, käydään luotsin johdolla palautekeskustelu majakasta. Mahdollinen saatu palaute osallistujilta käydään myös yhdessä läpi. Samalla keskustellaan kuluneesta tarposta koko vartion kanssa. Arvioinnin on tarkoitus pysäyttää tarpojavartio pohtimaan vartion osaamista ja vartion kehittymistä. Tarpojat arvioivat vartion toimintaa.

Turhia tavaroita

Jokainen tarpoja miettii mielessään tai kirjoittaa paperille kolme tuotetta, joita ilman ei millään tulisi toimeen, ja kolme tuotetta, joista voisi heti luopua. Kun kaikki ovat tehneet henkilökohtaiset valintansa, tarpojat muodostavat noin 3 – 6 hengen ryhmät. Johtaja antaa ryhmille tehtäväksi laatia ryhmän jäsenten yhteiset listat kolmesta välttämättömästä ja tarpeettomasta tuotteesta. Tehtävänannon yhteydessä johtaja voi pohjustaa ajatusta siten, että jokainen voi itse miettiä, mitä tarvitsee, mutta jos jonkin tuotteen kuluttaminen ja sitä kautta valmistus halutaan lopettaa, tarvitaan jo suuremman ihmisryhmän yhteinen demokraattinen päätös. Luetteloita voi käyttää pohjana keskustelulle siitä, mikä on tarpeellista ja mistä elämään tulee laatua ja niin edelleen. On hyvä myös huomata, miten ikä, sukupuoli ja elämäntilanne saattavat vaikuttaa siihen, mitkä asiat ovat välttämättömiä. Harjoitus on yleensä hauska ja keskustelua kovasti herättävä. Turhien tavaroiden luetteloinnin tarkoitus ei ole syyllistää niitä, joiden mielestä jotkin muiden mielestä tarpeettomat tuotteet ovat tuiki tarpeellisia. Idea on saada ihmiset ylipäätään miettimään sitä, mikä on itselle todella tärkeää, mistä oma hyvinvointi muodostuu ja millaisia asioita todella tarvitsee.

Lähde: www.sll.fi

Epäoikeudenmukaisuus

Vartio jakautuu kahteen joukkueeseen. Kummallakin joukkueella on pallo, ja joukkueen jäsenet asettuvat omalle kentänpuoliskolleen. Tarkoituksena on polttaa vastapuolen jäsenet. Kun saa osuman pallosta, putoaa pelistä pois ja joutuu istumaan pelikentän ulkopuolelle. Vartio pelaa ensin harjoituskierroksen. Sen jälkeen toisen joukkueen pelaajat saavat vain heittää palloa vasemmalla kädellään, mikäli he ovat oikeakätisiä, ja oikealla, mikäli vasenkätisiä. Tarkoitus on saada kokemus epäoikeudenmukaisuudesta herättelemään keskustelua. Vartion tehtävänä on listata globaaleja epäoikeudenmukaisuuksia. Minkälaisia epäoikeudenmukaisuuksia on olemassa, mistä ne johtuvat ja miten niitä voidaan poistaa?

Lukutaito

Oleguya kszxkaan miwwimbait ahhadi olzes sowi onwahdas? Luku- ja kirjoitustaito on ehdottoman tärkeä taito nyky-yhteiskunnassa. Kaikille se ei ole itsestäänselvyys. Arviolta 72 miljoonaa lasta ei koskaan pääse kouluun? Maailman lukutaidottomista ⅔ on naisia, eikä valtaosa köyhimpien kehitysmaiden naisista osaa lukea eikä kirjoittaa. Senegalilaisista 15-24 –vuotiaista pojista 74 % ja tytöistä 56 % osaa lukea. YK:n vuosituhattavoitteiden myötä peruskoulun aloittaa nykyään 90 % maailman lapsista.

Vartio pohtii mihin lukutaitoa tarvitaan listaamalla asioita joissa täytyy osata lukea selviytyäkseen tilanteesta. Mitä ongelmia luku- ja kirjoitustaidoton kohtaa päivittäisessä elämässään? Tarpojat jakautuvat pienempiin ryhmiin ja kukin ryhmä kirjaa, mistä eri syistä lapset eivät pääse kouluun. Entä miten köyhyys vaikuttaa koulunkäyntiin? Entäpä miten sodat, konfliktit ja luonnonkatastrofit vaikuttavat koulunkäyntiin? Kun listat ovat valmiit, ryhmät pohtivat mitkä syyt ovat useammin tyttöjen kuin poikien koulunkäyntihaasteiden taustalla. Miksi tyttöjen asema on usein huonompi kuin poikien?