Lukutaito

Oleguya kszxkaan miwwimbait ahhadi olzes sowi onwahdas? Luku- ja kirjoitustaito on ehdottoman tärkeä taito nyky-yhteiskunnassa. Kaikille se ei ole itsestäänselvyys. Arviolta 72 miljoonaa lasta ei koskaan pääse kouluun? Maailman lukutaidottomista ⅔ on naisia, eikä valtaosa köyhimpien kehitysmaiden naisista osaa lukea eikä kirjoittaa. Senegalilaisista 15-24 –vuotiaista pojista 74 % ja tytöistä 56 % osaa lukea. YK:n vuosituhattavoitteiden myötä peruskoulun aloittaa nykyään 90 % maailman lapsista.

Vartio pohtii mihin lukutaitoa tarvitaan listaamalla asioita joissa täytyy osata lukea selviytyäkseen tilanteesta. Mitä ongelmia luku- ja kirjoitustaidoton kohtaa päivittäisessä elämässään? Tarpojat jakautuvat pienempiin ryhmiin ja kukin ryhmä kirjaa, mistä eri syistä lapset eivät pääse kouluun. Entä miten köyhyys vaikuttaa koulunkäyntiin? Entäpä miten sodat, konfliktit ja luonnonkatastrofit vaikuttavat koulunkäyntiin? Kun listat ovat valmiit, ryhmät pohtivat mitkä syyt ovat useammin tyttöjen kuin poikien koulunkäyntihaasteiden taustalla. Miksi tyttöjen asema on usein huonompi kuin poikien?

Olen eri mieltä

Vaihtoehto 1: Tarpojat etsivät ryhmästä tai massasta poikkeavia mielipiteitä. Joku on kasvissyöjä, joku vastustaa yksityisautoilua, joku ei ota osaa vesisotaan, sillä vastustaa aseita. Kaikki eivät tykkää suklaasta. Jokainen saa vuorollaan perustella mielipiteensä, ja muut ovat hiljaa. Johtaja jakaa puheenvuorot. Ketään ei saa mollata mielipiteen takia. Lopuksi toisinajattelija voi markkinoida omaa ajatustaan, jos vaikka muut sen ostaisivat.

Vaihtoehto 2: Johtaja aloittaa kertomalla yhden asian, josta luulee olevansa eri mieltä kuin muut. Jos joku on samaa mieltä, hän tulee johtajan luo piiriin. Vai yksi kerrallaan tulee piiriin. Seuraava kertoo myös erilaisesta mielipiteestään ja joku toinen tulee hänen viereensä. Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat piirissä.

Minä vastustan

Vartio tekee julisteen tai banderolleja erilaisista asioista, esimerkiksi jollakin seuraavalla iskulauseella: Possuille vapaa elämä! Koirakin ansaitsee kodin! Vastustan pillifarkkuja! Kertakäyttöastiat alas! Maksalaatikko on pahaa! Vartio voi tehdä mielipiteistä vaikka kirjoituksen lippukuntalehteen. Se voi myös järjestää mielenosoituksen pienimuotoisena. Joskus myöhemmin, kun mieli on ehkä muuttunut, asian kustannuksella voi olla hauskaa.

Kyllä – Ei

Johtaja laittaa harjoituksen taustalle hiljaa soimaan rauhallista instrumentaalimusiikkia. Harjoitukseen tarvitaan tila, jossa tarpojat mahtuvat liikkumaan. Tarpojat lähtevät liikkumaan tilassa hiljalleen kävellen, juosta ja ryntäillä ei saa eikä koskea muihin. Tarpoja voi pysähtyä kenen tahansa eteen ja sanoa tälle ”kyllä” tai ”ei”. Samalla katseet kohtaavat ja osallistujat väittelevät vastatusten. Kyllä-sanaan vastataan ei-sanalla ja päinvastoin. Muita sanoja ei käytetä. Väittelyä jatketaan niin kauan, kunnes toinen luovuttaa tai kyllästyy. Tällöin osallistujat lähtevät jälleen kiertämään tilassa, kunnes pysähtyvät jonkun luo väittelemään.

Lähde: Kohtaamisia, MLL:n koulurauha-aineisto 2001.

Väitteitä kiusaamisesta

Johtaja piirtää maahan janan tai määrittelee, että jana kulkee esimerkiksi seinästä vastapäiseen seinään. Johtaja kertoo, että toisessa päässä janaa ollaan täysin samaa mieltä väitteestä ja toisessa täysin eri mieltä. Tarpojien tulee asettua janalle haluamaansa kohtaan luetun väitteen mukaan. Väitteistä voidaan keskustella joko koko porukalla, lähellä olevan kanssa tai johtaja voi pyytää muutamia erilaisia mielipiteitä eri kohdista janaa.

Väitteitä: Meidän koulussa tai lippukunnassa ei kiusata ketään. Meidän koulussa tai lippukunnassa suvaitaan erilaisuutta. Ryhmässä voi syyllistyä kiusaamiseen, vaikkei itse haluaisikaan. Kiusata voi myös huomaamattaan. Usein kiusattu itse aiheuttaa kiusaamisen. Kiusaajalla on itsellään ongelmia. Tytöt kiusaavat vähemmän kuin pojat. Ryhmän ulkopuolelle jättäminen on pahempaa kiusaamista kuin nimittely. jokaisen velvollisuus on puuttua kiusaamiseen. Kiusaamiseen puuttuminen on helppoa. Kiusaamistapausten selvittelyyn tarvitaan aina aikuinen. Syyllisen pitää saada rangaistus. Vanhempien pitää tietää, jos oma lapsi on kiusaaja tai kiusattu.

Lähde: Huomaan. Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali kiusaamisen ehkäisyyn.

Meidän vartion tunnukset

Vartio valitsee itselleen nimen. Tarpojat luovat vartiolleen yhteisiä tapoja ja tunnuksia, kuten oman huudon ja viirin.

Suhde yhteiskuntaan: Vaikuttaminen

Tarpoja oppii vaikuttamaan erilaisiin asioihin. Tarpoja tietää kehen pitää olla omassa lippukunnassa yhteydessä, jos jokin asia ei toimi. Tarpoja saa ääntään kuuluviin lippukunnassaan.

Mediakriittisyys

Tarpoja harjoittelee erilaisten medioiden käyttöä ja vertailee erilaisten medioiden luotettavuutta.

Ennakkoluulojana

Tilan toinen pää sovitaan kyllä-päädyksi ja toisessa päässä on ei-mielipide. Tarpojan tehtävänä on asettua janalle sen mukaan, mitä mieltä hän on johtajan esittämistä väitteistä. Tarpojan on myös osattava perustella mielipiteensä. Ne, joilla ei ole mielipidettä, voivat pysyä huoneen keskellä, mutta heillä ei ole puheoikeutta.

Johtaja lukee väitteen kerrallaan ja tarpojat asettuvat janalle. Johtaja pyytää huoneen päädyissä seisovia perustelemaan mielipiteensä. Heidän pitäisi yrittää perusteluillaan saada toiset vaihtamaan puolta. Kun kaikki halukkaat ovat esittäneet puheenvuoronsa, halukkailla on mahdollisuus vaihtaa paikkaa huoneessa. Tämän jälkeen siirrytään seuraavaan väitteeseen. Väitteitä voivat olla esimerkiksi:

– ”Miehet ovat rasistisempia kuin naiset.”

– ”Pakolaiset vievät kotimme ja työpaikkamme.”

– ”Rakkaus voi ratkaista kaikki ongelmat.”

– ”Muslimit eivät voi aidosti integroitua Eurooppaan.”

– ”Ketään ei saa kutsua neekeriksi.”

– ”Nuoret ovat rasismin eturintamassa.”

– ”Nationalismi merkitsee sotaa.”

Väitteiden lopuksi johtaja kokoaa harjoituksen yhteen. Palautekeskustelussa voi käydä läpi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

– Millaisia tunteita harjoitus herätti?

– Olivatko valinnat vaikeita? Miksi?

– Oliko vaikeaa olla huoneen keskellä, jossa ei saanut puhua?

– Perustuivatko keskustelussa käytetyt argumentit tosiasioihin vai tunteisiin?

– Millaiset argumentit tehosivat parhaiten?

– Ovatko harjoituksen tapahtumat verrattavissa tosielämän tilanteisiin?

– Voiko kuka tahansa tulla toimintaamme mukaan? Mitä esteitä on? Miten itse omalla toiminnallani voin näitä esteitä kumota?

– Olivatko esitetyt väitteet mielekkäitä?

– Oliko harjoituksesta hyötyä?

Lähde: MLL