Maailmankatsomus

Vartio tutustuu uskonnolliseen rakennukseen ja seurakunnan toimintaan. Jos kyseessä on uskontotaustainen lippukunta, vartio voi myös osallistua seurakunnan tapahtuman järjestämiseen.

Elävä kirjasto

Samoaja tutustuu erilaisiin ja eri tilanteissa eläviin ihmisiin. Elävä kirjasto toimii kuten tavallinenkin kirjasto, paitsi että paperisten kirjojen sijaan Elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten. Elävän kirjaston kirjat edustavat erilaisia vähemmistöjä ja muita ryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää, ennakkoluuloja, stereotypioita ja rasismia.

Lukutaito

Oleguya kszxkaan miwwimbait ahhadi olzes sowi onwahdas? Luku- ja kirjoitustaito on ehdottoman tärkeä taito nyky-yhteiskunnassa. Kaikille se ei ole itsestäänselvyys. Arviolta 72 miljoonaa lasta ei koskaan pääse kouluun? Maailman lukutaidottomista ⅔ on naisia, eikä valtaosa köyhimpien kehitysmaiden naisista osaa lukea eikä kirjoittaa. Senegalilaisista 15-24 –vuotiaista pojista 74 % ja tytöistä 56 % osaa lukea. YK:n vuosituhattavoitteiden myötä peruskoulun aloittaa nykyään 90 % maailman lapsista.

Vartio pohtii mihin lukutaitoa tarvitaan listaamalla asioita joissa täytyy osata lukea selviytyäkseen tilanteesta. Mitä ongelmia luku- ja kirjoitustaidoton kohtaa päivittäisessä elämässään? Tarpojat jakautuvat pienempiin ryhmiin ja kukin ryhmä kirjaa, mistä eri syistä lapset eivät pääse kouluun. Entä miten köyhyys vaikuttaa koulunkäyntiin? Entäpä miten sodat, konfliktit ja luonnonkatastrofit vaikuttavat koulunkäyntiin? Kun listat ovat valmiit, ryhmät pohtivat mitkä syyt ovat useammin tyttöjen kuin poikien koulunkäyntihaasteiden taustalla. Miksi tyttöjen asema on usein huonompi kuin poikien?

Maastamuuton mielikuvaleikki

Vartio tekee mielikuvaharjoituksen ”Jos minä muuttaisin nyt johonkin maahan”. Vartio kirjoittaa lapuille maiden nimiä ja arpoo laput tarpojille. Tarpojat miettivät millaisia haasteita he kohtaisivat muuttaessaan tähän maahan. Millaisia asioita pitäisi konkreettisesti tehdä muuttaessa tähän maahan?  Mitä ottaisin mukaan? Mitä tekisin ensimmäisenä päästyäni perille?

Kulttuurileikki

Paussin tavoitteena on työstää niitä mielikuvia, joita jokaisella meistä on vähemmistöryhmistä sekä ymmärtää, miten pelkistämisen mekanismi toimii.

Johtaja varaa paussia varten listan piirrettävistä asioista, paperia sekä kyniä ja mahdollisuuden laittaa kuvat seinälle näkyviin.

Johtaja jakaa tarpojat kolmen tai neljän henkilön joukkueisiin. Joukkueet ottavat kynän ja paperia sekä etsivät paikan, jossa he voivat istua hieman toisistaan erillään. Johtaja pyytää ryhmästä yhden henkilön kerrallaan luokseen ja näyttää heille piirrettävän sanan. Kun piirtäjät ovat nähneet sanan, he palaavat ryhmiensä luo ja alkavat piirtää saamaansa sanaa. Ryhmän muiden jäsenten tehtävänä on arvata, mikä asia on kyseessä. Piirtää saa vain kuvia; kirjaimia tai numeroita ei käytetä. Myös puhuminen on kiellettyä paitsi oikean vastauksen vahvistaminen. Muu joukkue saa vain sanoa arvauksiaan, he eivät saa kysyä kysymyksiä. Kun sana on arvattu oikein, joukkue huutaa se ääneen. Johtaja voi halutessaan pitää kirjaa joukkueiden pisteistä. Jokaisen kierroksen jälkeen piirtäjä kirjoittaa joko valmiiseen tai keskeneräisen kuvaansa, mikä sana oli kyseessä.

Tämän jälkeen vuoro siirtyy seuraavalle piirtäjälle. Johtajan tehtävänä on varmistaa, että jokainen pääsee piirtovuoroon ainakin kerran. Lopuksi johtaja pyytää ryhmiä ripustamaan kuvat näkyviin niin, että erilaisia tulkintoja kuvia sanoista voidaan vertailla ja niistä voidaan keskustella.

Sanaehdotuksia piirrettäväksi: rasismi, erilaisuus, koulutus, syrjintä, rasismi, pakolainen, ristiriita, eurooppalainen, kansalainen, köyhyys, muslimi, homoseksuaali, tasa-arvo, HIV-positiivinen ihminen, romani, japanilainen, venäläinen, afrikkalainen, ihmisoikeudet, media, turisti, ulkomaalainen, solidaarisuus, sokea, rakkaus, ja arabi.

Harjoituksen jälkeen tehtävä puretaan joukkueissa. Johtaja pyytää osanottajia sanomaan, oliko leikki vaikea ja miksi. Sen jälkeen hän pyytää tarpojia katsomaan seinällä olevia piirustuksia ja vertailemaan erilaisia kuvia ja tapoja, joilla ihmiset tulkitsivat samoja sanoja. Vastaavatko mielikuvat todellisuutta? Miksi juuri tietyt mielikuvat valittiin kuviin? Johtaja ohjaa tarpojat pohtimaan, mistä me saamme meidän mielikuvamme, ovatko ne kielteisiä vai myönteisiä, ja mitä vaikutuksia niillä saattaa olla suhtautumiseemme kyseessä oleviin ihmisiin.

Alias moninaisuustermeillä

Vartio pelaa Alias-peliä erilaisilla termeillä kuten rasisti, vähemmistö, maahanmuuttaja, arvo, juutalainen, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus, punkkari, etnisyys, sokea, vammainen, kaveri, somali, koulukiusaaja, kotoutuminen, ulkomaalainen, tummaihoinen, erilaisuus, hetero, homo, lesbo, biseksuaali, sateenkaariperhe, transsukupuolinen, maailmankatsomus, muslimi ja identiteetti. Kummastakin ryhmästä vuorotellen yksi selittää johtajan antaman termin omalle ryhmälleen ilman, että käyttää selityksessään annettua termiä. Sopikaa etukäteen, kuinka kauan aikaa yhden termin selittämiselle omalle ryhmälle on. Jos kukaan omasta ryhmästä ei ole arvannut termiä sovitussa ajassa, saa myös kilpaileva ryhmä osallistua arvailuun. Ryhmä saa jokaisesta oikein arvatusta termistä yhden pisteen. Eniten pisteitä saanut ryhmä voittaa. Pelin jälkeen on hyvä vielä yhdessä miettiä, mitä termit tarkoittavat. Lähde: Särmää -asennekasvatusvihko

Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus

Vaeltaja tutustuu seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolten termistöön. Hän selvittää millaisia haasteita ja vastoinkäymisiä HLBTIQ-henkilö saattaa arjessaan kohdata. Vaeltaja pohtii, miten normikriittisyyttä voidaan lisätä partiossa.

Maahanmuuttajat

Vartio ottaa yhteyttä paikkakuntansa maahanmuuttajayhteisöön ja selvittää millaista toimintaa heillä on. Vartio vierailee heidän tilaisuudessa tai järjestää yhdessä heidän kanssaan molempia kulttuureita yhdistävän tapahtuman.